sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Rehellisyys


Mietin tässä semmosia mulle tärkeitä sanoja. Tai merkityksellisiä. Isoja sanoja. Pyörittelen. Rehellisyys ensimmäisenä, ei tärkeysjärjestyksessä mutta ensimmäisenä.

Vaikea elämän asia on olla rehellinen. Itselleen, muille ja Jumalalle. Se mikä kenellekin on vaikeinta riippuu kai ihmisestä. 

Rehellisyys heikkoudesta, pelosta, epävarmuudesta, toiveista, tarpeista, kyvyistä ja kyvyttömyydestä, epäonnistumisista, virheistä, onnistumisista... voinko rehellisesti katsoa itseäni; mistä olen rakentunut, ja miten olen rakentanut? Pystynkö arvioimaan oman käyttäytymiseni ja valintojeni vaikuttimia rehellisesti? Toiminko itse käytännössä siten, miten haluaisin toimia? Mitä siitä seuraa jos olen rehellinen? Voinko hyväksyä sen, etten osaa kaikkea täydellisesti ja samalla olla iloinen siitä ja arvostaa sitä mitä osaan? Voinko myöntää itselleni virheeni ja sen, että saatoin olla jossain väärässä? 

Mitä jos muut saavat tietää millainen oikeasti olen, olenko enää rakkauden arvoinen? Hyväksyvätkö he silti vai joudunko hylätyksi? Menetänkö arvostuksen, aseman, mahdollisuuksia? Jos myönnän tarvitsevani apua, rakkautta, jotakin, he tietävät heikkouteni ja saattavat jättää pulaan tai pahimmassa tapauksessa käyttää sitä hyväkseen. Entä jos jätän vaan asioita kertomatta ja annan ihmisten muodostaa käsityksen tietämänsä perusteella, onko se epärehellisyyttä? Missä menee raja mikä on tarpeellista? Valikoinko rehellisyyttäni sen perusteella, mitä puolta haluan itsessäni korostaa? Päätänkö minä millaisena ihmiset minut näkevät? Mitä siitä seuraa, jos päätän siitä itse?

Entä Jumala? Pystynkö olemaan Jumalan edessä alastomana, sellaisena kuin olen? Häpeänkö itseäni, vai tekemisiäni? Mitä siitä seuraa, jos myönnän virheeni ja epäonnistumiseni Jumalalle? Sulkeeko Jumala taivaansa? Suljenko itseni Jumalan ulkopuolelle, olenko huono palvelija, oksa joka hedelmättömänä leikataan irti? Vaatiiko Jumalan eteen meneminen kasvojen peittämisen, selän kääntämisen tai 100 avemariaa, vai huokaiseeko sydämeni "Isäni!"? Olenko ansainnut Jumalan hyväksynnän vai rakastaako Jumala minua minusta huolimatta? 

Ei mulla ollutkaan mitään sanottavaa asiasta, pelkkiä kysymyksiä vain.
Onneksi on viisas Sana. 


Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itsemme eikä totuus ole meissä. (1. Joh 1:8) 
Älä selitä: "Enhän tunne koko asiaa", sillä sydänten tutkijaa sinä et petä. Hän valvoo sinua ja tuntee sinut, hän maksaa jokaiselle tekojen mukaan. (San 24:12) 
Jeesus sanoi heille: "Ihmisten edessä te olette olevinanne hurskaita, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne. Se, mikä on ihmisten silmissä arvokasta, on Jumalalle iljetys. (Luuk 16:15) 
 "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa. Samalla tavoin tekin olette hurskaita ulkonaisesti, ihmisten silmissä, mutta sisältä täynnä teeskentelyä ja vääryyttä. (Matt 23:27-28) 
Herra, rehellisyyttä sinä odotat. Sinä olet lyönyt heitä, mutta he eivät ole kivusta välittäneet, olet tehnyt heistä miltei lopun, mutta he eivät ole halunneet ottaa opikseen. He eivät ole suostuneet kääntymään, vaan ovat paaduttaneet itsensä kovemmaksi kuin kallio. (Jer 5:3)
Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!" Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa." Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa." (Luuk 23:39-43)
En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. -- Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen.En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, -- Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia. (Room 6)  
Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta kun aika koitti. -- Mutta Jumala osoitti rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme vielä kun olimme syntisiä.(Room 5:6,8) 
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. (1.Joh 4:10) 
Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. (San 28:13) 
.. kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. (Joh 1:12) 
Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme "Abba! Isä!" (Room 8:15) 
Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi. -- Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle. (Ps 139:2-4, 23-24) 
Vilpittömyys ja rehellisyys on minun suojani. Sinuun, Herra, minä luotan. (Ps 25:21)
 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista. Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. Tuokaa ne päivänvaloon. Mitä sellaiset ihmiset salassa tekevät, on häpeällistä sanoakin, mutta kaikki tulee ilmi, kun valo sen paljastaa. Kaikki, mikä on paljastettu, on valossa. (Ef 5:8-14b) 
-- Jeesus sanoi: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita." (Joh 8:32) 

2 kommenttia:

  1. Todella hienoa pohdintaa Heli! Muiden ihmisten edessä, ei kannata paljoa päätään raapia. Muodostakoon he mielikuvansa miten tykkäävät. Mutta Jumalan edessä emme todellakaan pysty olemaan muuta, kuin sitä mitä olemme!

    VastaaPoista
  2. Nii, oikeastihan se näin on, että Jumalalta ei voi salata mitään. Mutta niinpä sitä vaan monesti sulkee sydämensä siltä ajatukselta, ettäkö menisi Jumalan eteen esim. jos tietää toimivansa vastoin Jumalan tahtoa ja tarkoitusta, ja silti vaan on päättänyt toimia kuinka ite haluaa. Se kysymyshän siitä vaan sitten herää, että ketä siinä loppupeleissä yrittää huijata, Jumalaa vai itteensä? Jumalaa ei voi, joten omaan nilkkaan se huijaus taitaa sitten osua.

    Ihme ihminen on kyllä.

    VastaaPoista