Barabbas

Mies, joka oli tuomittu kaupungissa tapahtuneen mellakan ja murhan vuoksi kuolemanrangaistukseen. Mies, joka vapautettiin kansan vaatimuksesta, ja hänen sijastaan ristiinnaulittiin syytön mies. "Kaikki huusivat yhteen ääneen: "Kuolema sille miehelle! Päästä meille Barabbas!" Hän (Pilates) vapautti sen miehen, jonka he halusivat -- miehen, joka oli vangittu mellakan ja murhan tähden -- mutta Jeesuksen hän luovutti heidän valtaansa. 

Mitähän Barabbas tästä kaikesta ajatteli? Hän varmasti tekojensa vuoksi oli jossain vaiheessa saanut kansan vihat tai ainakin paheksunnan osakseen. Nyt sama kansa vaati häntä vapautettavaksi, ja tuota miestä ristiinnaulittavaksi hänen sijastaan. Hän oli jo odottanut kuolemaa, valmistautunut siihen. Ehkä pimeydessä, ehkä ruoskittuna hänkin, ehkä kahlittuna, yksin, turvattomana, peloissaan. Yhtäkkiä hän oli vapaa, syyttömäksi julistettu, armahdettu. 

Miten hän suhtautui tähän mieheen, olikohan hän kuullut tästä miehestä, ehkä nähnyt aiemmin? Oliko Barabbas seuraamassa Jeesuksen teloitusta, näkemässä Jeesuksen läheisten kyyneleet ja tuskan? Vai menikö Barabbas ehkä juhlimaan vapautumistaan välittämättä tuon miehen kohtalosta? Jeesus ei vaatinut, ei odottanut Barabbakselta mitään, Barabbas oli vapaa. Ei sääliä, ei apua, ei huokailuja, ei mitään. Missä Barabbas oli ja miten hän vapaan miehen elämänsä käytti? Lähtikö ehkä jatkamaan mitä oli siihenkin asti tehnyt? Vai voiko saadun uuden mahdollisuuden kanssa elää olematta kiinnostunut miehestä, joka kärsi sen kuoleman joka olisi ollut oma kohtalo? Miksi hän, miksen minä? Ketä ovat nämä surevat ihmiset, surevat häntä minun takiani. Ehkä Barabbaksen mieli oli hämmentynyt, hiljainen. Se, muuttiko tämä hänen elämänsä riippuu hänen asennoitumisestaan saamaansa vapauteen ja sen mahdollistajaan. Kiitollisuus? Ylpeys? Nöyryys? Välinpitämättömyys? Onko sillä merkitystä mitä tämä mies teki puolestani? "Hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän." 

Sinä olet Barabbas. Minä olen, ihmiskunta on. Syyllisiä, kuolemaantuomittuja, odottamassa loppua. Kunnes tulee Jeesus, ja hänet vaihdetaan meidän tilallemme, ja me saamme armahduksen ja vapauden. Jeesus ruoskitaan, hakataan, hänet runnellaan. Hän kantaa ristin, kärsii suunnattomat tuskat ja lopulta antaa henkensä. Missä sinä silloin olet? Juhlimassa vapauttasi? Jeesus ei odota sultakaan mitään. Ei sääliä, ei apua, ei huokailuja, ei ylistystä, ei palvelemista. Hän vaihtoi osansa kanssasi, jotta sinä voisit olla vapaa. "Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta".

Jeesuksen takia sinä oot vapaa. Mitä tämä uusi mahdollisuus saa sussa aikaan? Tunnetko sä tämän Jeesuksen, kuka kärsi sun tuomion?

Mutta vain Jeesuksen takia oot vapaa. Jeesus on maksanut hinnan, tehny oman osansa. Se miten siihen suhtaudut, määrittää sen miten se sun elämään vaikuttaa. 


Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen.

Tietäkää siis, veljet: hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi.

"Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita."
"Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän."