Mukautumisesta ja uudistumisesta

"Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä." Room 12:2 KR92

Tuo oli päivänsanana tänään. Ensimmäisenä tuli mieleen, että voisko tuo tarkoittaa yleisemminkin muuttumista ja arvioimista, eikä vaan sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan: "Älä toimi niinkuin 'maailmassa' toimitaan vaan elä kuten Jumalan lapsen tulee elää." "Älä anna maallisille himoille valtaa kun erottaudu Jumalalle." Niin, totta tuokin. Mutta asiaa voi tarkastella myös toisenlaisesta näkökulmasta, minun elämäni näkökulmasta, hengellisen kasvun näkökulmasta, koska kiistämättä uudistusta kaipaa myös omat näkemykset ja ajatukset. Miten usein niihin jämähtääkään, eikä muista arvioida onko tämä todella sitä mitä Jumala haluaa, vai joku muu haluaa? Maailmaksi tässä tapauksessa voidaan siis käsittää myös ihan vaan se ympäristö ja kulttuuri ja ne olosuhteet joissa eletään kaikki. Maailma ei olekaan vain minun uskovaisen elämänpiirini ulkopuolinen maailma, vaan maailma jossa minä itse elän ja vaikutan.

Arvioinnin tuloksena voi olla kokemus, että se minkä on aiemmin ymmärtänyt hyvänä Jumalan lapsen elämänä, ei enää vaikutakaan parhaalta mahdolliselta tavalta elää ja palvella Jumalaa? Saako ne käsitykset muuttua, saako siinä uudistua jos tulee siihen lopputulemaan, että ehkä Jumalan tahto toteutuukin enemmän toisessa tavassa elää? Että hyvää ei olekaan vain se mitä aiemmin ajattelin ja pidin olennaisena, vaan hyvää on muutakin, ja minun näkemykseni mukaan ehkä enemmänkin Jumalan mielen mukaista.

Arviointi saattaa aiheuttaa muutostarpeen ja muutostarve muutosvastarinnan. Oman käyttäytymisensä ja arvojen ja näkemysten kyseenalaistaminen ei ole aina sieltä helpoimmasta ja mukavimmasta päästä. Se vaatii nöyryyttä ja epävarmuuden sietokykyä, kummatkin vaikeita lajeja. Mutta ainoita kasvualustoja jossa rakkaus ja uudistuminen kasvaa. Nnnno, nyt meni diipiks shidiks, lopetan siis tähän, kiitostästähehei! May God bring the best out of me. 

So here’s what I want you to do, God helping you: Take your everyday, ordinary life—your sleeping, eating, going-to-work, and walking-around life—and place it before God as an offering. Embracing what God does for you is the best thing you can do for him. Don’t become so well-adjusted to your culture that you fit into it without even thinking. Instead, fix your attention on God. You’ll be changed from the inside out. Readily recognize what he wants from you, and quickly respond to it. Unlike the culture around you, always dragging you down to its level of immaturity, God brings the best out of you, develops well-formed maturity in you. (Romans 12:1, 2 MSG)